Lieneekö ollut koneen vai ompelijan taidot ruosteessa, mutta alku oli melkoisen hikistä hommaa. Piti ihan käyttöohjekirjasta lukea että mitä paininjalkoja mulla oikeastaan onkaan ja miten paria säätöä muutetaan :D Mutta joo, kyllä me nyt ollaan jo kavereita :)
Pöllöpuu on tässä tekeillä. Voisinpa todeta että joskus sitä voisi miettiä etukäteen pikkuisen tätä työjärjestystä, eikä vaan touhottaa eteenpäin. Niin tyypillistä minulle :) Olisi kannattanut ommella puu ensin kankaalle ja sitten vasta laitella lehdet ja pöllöt paikoilleen. Mutta helppohan sitä on viisastella jälkikäteen.. :D
4 kommenttia:
Oijoi, onpas hieno! Mun kaveruus ompelukoneen kanssa ei varmaan ikinä pääse tuolle tasolle...
Hienolta näyttää! Tuttua minullekkin tuo, että innoissaan tekee ja miettii sitten vasta jälkeenpäin :)
Tuosta tulee kyllä tosi hieno !!
Juu, niistä ohjekirjoista saa toisinaan ahaa -elämyksiä ja ainiinjoo-elämyksiä. :-D
Sain sentään ommeltua kaikki jo kiinni kankaaseen. Nyt sitten saattaa vierähtää viikko jos toinenkin ennen kuin peitto saa reunoja tai muutakaan edistystä :D
Lähetä kommentti